suskunkelpot

Saamaton kirjoittelija!

2011-11-07T19:28:00.000-08:00

Blogi on viettänyt hiljaiseloa mutta koirat ja mie en. Jälkeä ja tottista veivattiin koko loppu kesä ja alku syksy. Kuura on melko varma jäljestäjä vaikka tyyli onkin edelleen melko erikoinen. Alku on melko vauhdikas ja vaatii miulta aika paljon et saan Kuuran pidettyä aisoissa lannistamatta sen intoa. Kepit se ilmaisee selkeästi mutta joskus kiireessä jää joku huomaamatta. Intoa edelleenkin löytyy. Esineruutukin sujuu jo melko hienosti enää ei mitään virittelyjä tarvita vaan ammattilaisen ottein Kuura etsii ja tuo harkoista riippuen 1-3 esinettä. Ongelmina ovat vielä ruutuun saapuminen kun kiihko etsimään on niin kova ettei malttaisi ohjeita kuunnella ja luovutuksessa esine lentää aina ensin maahan. Kisoja ei tälle syksylle ole tiedossa joten kevääseen on aikaa hioa näitä juttuja.

Tottiksessa on ollut enemmänkin vaikeuksia mutta kun niitä JUOKSUJA odotellaan en ole viitsinyt stressata tyttöä enempää. Mutta mikä hienointa Kuura noutaa ja luovuttaa ihan oikean kokoisen noutokapulan :). Kovasti tehtiin töitä asian eteen ja aloitettiin ihan nolla pisteestä mutta työ kannatti. Hyppy esteellä miun täytyy kävellä esteellä vastaan muuten Kuura kiertää sen takaisin tullessa mutta toistoja tarvitaan. A sujuu hyvin. Noudot ovat siinä mielessä Kuuralle vaikeita koska hän kuumenee niistä melko paljon ja kun tunteet on pinnassa niin niin... Itse yritän koulutus tilanteessa olla aina mahdollisimman rauhallinen jopa yli rauhallinen Kuura ei nimittäin tarvitse minkäänlaista virittelyä treenaamiseen vaan intoa ja moottoria löytyy muutenkin. Kyllä se on ihana ja aina valmiina tekemiseen.

Lokakuun alussa kuvattiin lonkat ja kyynärät ja tutkittiin polvet, kaikki oli ok lonkat B/B, kyynärät 0/0 ja samoin polvet eli siltä osin voi turvallisin mielin jatkaa harrastamista.

Jälkeä ajellaan niin kauan kuin kelit sallii ja tottis treenit alkaa juoksujen jälkeen täydellä teholla siihen asti kaikkee pientä ;)

Anniina ja Fani ovat nyt suorittaneet agilityssä sekä alkeis että jatkokurssin ja jatkavat treenamista ihan normisti vaan. Silloin tällöin olen heitä käynyt katsomassa ja hienoltahan se on näyttänyt ja vaikeelta. Anniina on myös opettanut koirille pikku temppuja joita he innokkaasti tekevät.

Ja sille joka miettii Kuuran väriä sanoisin että HANKI ELÄMÄ ;)

Aika vierii

2011-08-09T14:50:00.000-07:00

Hupsista vaan kuinka nopeasti aika kuluu. BH-koe oli toukokuussa ja nyt on elokuu ja aika on mennyt kuin iltamissa ;)

Kuura sai kokeen jälkeen ansaitun juoksutauon ja sen jälkeen aloitettiin treenit uudestaan. Jälkihän ei tietenkään jostain syystä ottanut sujuakseen vaan kaikenlaista kikkailua ilmeni joten palattiin hieman taaksepäin. Jäljet ovat olleet lyhempiä ja vasta nyt ihan viime päivinä niitä on ruvettu pidentämään. Pari viime jälkeä ovatkin sitten olleet entistä Kuuraa, tarmokas ja innokas tyttö taivaltaa metsässä eikä vastoinkäymiset aiheuta enää niin paljon sijaistoimintaa vaan työskentely jatkuu. Nyt tietenkin valeraskaus aiheuttaa omat juttunsa mutta toistaiseksi se on vaikuttanut lähinnä tottikseen ei maastoon. Esine ruutuakin on harjoiteltu kovasti ja työ on tuottanut tulosta Kuura etsii innokkaasti ja omatoimisesti, nyt vielä käytössä ensiksi virittely esine ja sitten vasta virallinen etsintä.

Tottis sen sijaan on hieman tahmeaa entinen pingispallo on rauhoittunut ja sitä myöten tarvitsee enemmän sytyttelyä ja innostamista. Mutta jotain positiivistakin eteenmeno on erittäin vauhdikas ja laadukas jos vielä saataisiin ennakoiminen jotenkin kuriin. Noudothan ne on se suurin kompastus kivi, Kuura kyllä noutaa mut luovutus tapahtuu maahan n. metrin päähän minusta (harjoittelemme nyt kapulan pitämistä), A- este sujuu joten kuten siinäkin luovutus ontuu ja hyppyä Kuura ei suostu Tapiksella tekemään kotona kyllä menee upeasti. Joten kyllä se pahasti siltä näyttää ettei tänä kesänä tarvitse kisoista haaveilla :/ mut ehkä sit ens kesänä.

Näytelmissäkin käytiin pyörähtämässä Juvalla, päivä oli todella kuuma mutta Kuura oli hyvinkäyttäytyvä ja kaunis tuloksena PN1 SERT VSP todella upealla arvostelulla. Nyt syksyllä olis tarkoituksena kuvauttaa luusto ja toivoa et kaikki on kunnossa.

Fani harrastaa Anniinan kanssa agilityä ja on fanimaisesti jopa innostunut asiasta :) Mutta se asia mistä molemmat hurtat todella tykkää on uinti, Kuura ui omatoimisesti porskuttaen ja Fani tietysti odottaa että hänelle heitetään jotain esinettä ja heinäkuun helteillä se oli varmasti parasta ja turvallisinta liikuntaa heille!

BH-koe hyväksytty!

2011-06-03T13:09:00.000-07:00

Kyllä oli piinaava viikko ennen koetta, joka päivä pientä treeniä ja Kuura aloitti siihen syssyyn vielä juoksutkin. Painajaisissani yritin suorittaa koetta kenttä oli liian pieni ja tuomarikin sanoi että voittekin lähteä jo kotiin?!?
Onneksi toisin kävi. Kuura oli automaattisesti viimeinen koira juoksujen takia. Paikallaolossa oli ryöminyt hieman eteenpäin mutta tuomari ei sitä huomannut vaan kehui liikkeen menneen erinomaisesti, onneksi en itse tiennyt siitä kuin vasta jälkikäteen. Seuraaminen hihnassa sujui ihan kivasti kontakti oli kuulemma voinut olla parempi. Vapaana seuraaminen alkoi ihan hyvin mut sitten ilmeni pientä kikkailua ja miuta alkoi hermostuttaa ja annoin melko napakat käskyt minkä seurauksena Kuura siiryi seuraamaan miun taakse ja kävi vähän kurkkimassa oikealtakin puolelta. Mutta hallinnassa pysyi kuitenkin koko ajan miuhun keskittyen. Liikkeestä istumisessa meni maahan mikä oli treenien perusteella ihan ennakoitavissa. Luoksetulo oli muuten erinomainen mutta tuli eteen istumaan vinoon. Kehuja tuli tuomarilta kovasti ja itsekin olen niin ylpeä reippaasta pikkukoirastani joka nuoresta iästään ja juoksuista huolimatta jaksoi tuon puuduttavan pitkän kaavion läpi. Kaupunki osuus sujui ilman ongelmia. Joten Kuura on nyt virallisesti HeJW-10, BH Sabletail´s Lion Moon Rocket.
Tarkoitukseni oli kuvauttaa Kuura vielä tässä kesäkuun alussa mut ne suunnitelmat siirtyivät nyt syystä ja toisesta syksyyn. Nyt pidetään juoksu taukoa ja pian aletaan treenata noutoja ja jälkeä oikein täydellä teholla, heinäkuussa mennään ainakin yhteen näyttelyyn. Kesäisin Kuura hoitaa kuntoaan uimalla jota se näyttää rakastavan yhtä paljon kuin viimekin kesänä :)
Kiitoksia Tuukkasille tästä ihanasta kaverista.
Fani aloitti Anniinan kanssa agi uran ja kivaa oli ollut ekoissa treeneissä!

Kaikkea pitää kokeilla...!?

2011-05-22T09:48:00.000-07:00

Ilmoittaa humpsautin sitten Kuuran BH-kokeeseen. Alunperin olin ajatellu syksyä kun neiti ei ole vielä puoltatoista vuottakaan mut sit aattelin et jos koe ei menekkään läpi niin kesä olis parempaa treeni aikaa uusinta yritystä varten. Hirveesti ei olla ehditty treenata ja paikallaan olossa ja liikkeestä istumisessa on aika paljon sanomista mutta jos tuuriakin olis matkassa niin mahdollisuuksia kyllä on.
Mutkia matkaan saattaa tuoda myös just nyt alkanut juoksu, ekan juoksun aikana en huomannu Kuurassa mitään erikoista. Mutta kaikki muut miun koirat Omppua lukuun ottamatta ovat olleet juoksujen aikana enemmän tai vähemmän hermostuneita. Ja saattaahan siinä käydä vielä niinkin että omalla hermostuneisuudellani pilaan koko suorituksen! Kääk!
Viisi päivää vielä "tiukkaa" treeniä ja sit vaan peukut pystyyn!

jälkee ja järkee

2011-05-12T10:24:00.000-07:00

Maanantaina käytiin porukalla jälkimetsällä, Lukelle pikku jälki ilman keppejä, Kuuralle keskimittainen kuudella kepillä ja Lenalle sit pisin ja vanhin jälki. Ilma oli melko lämmin ja metsä kuivaa. Tine teki Kuuran jäljen missä oli myös yksi ojan ylityskin. Keppi ongelmaa olin miettinyt paljon ja nyt kokeiltiin sellaista 2 ekaa keppi olivat ihan uusia keppejä ja loput 4 makkarapussista. Se tuntuikin auttavan neljä ekaa keppiä ilmaisi reilusti ottamalla ne suuhun, viides ylitettiin ilman vainua mutta kutoskepin neiti merkkas mutta läheinen tie alkoi vissiin kiinnostaa liikaa eikä keppiä voinut nostaa. Kuuralla ei ole luontaista kiinnostusta keppeihin tai ylipäätään muihinkaan esineisiin joten siinä tarvitaan sytyttelyä.
Mutta muuten jäljestys sujui upeasti alussa taas hieman sähläystä ja janalla hieman ihmettelyä, kerran Kuura harhautui mutta korjasi nopeasti takaisin jäljelle. Ojakaan ei menoa haitannu. Jäljen alussa Kuura hieman paineistuu kun naru kiristyy tai tulee joku nykäisy mutta kun pääsee "vauhtiin" rentoutuu ihan selkeesti. :)
Keskiviikkona otettiin pika tottikset seuraamista, liikkeet(istumisessa ongelmaa meinaa valua maahan tai hiippaa perään), paikka makuu (meni upeasti) ja kapulan kantamista! Meillä ei voi vielä noudosta puhua kun Kuura kyllä hakee kapulaa mielellään mutta ei oikein ymmärrä et se pitäis tuoda miulle eikä heittää sitä johonkin miun suuntaan noin metrin säteelle. Metrinen hyppy kyl menee kevyesti yli :)

Ihana metsä missä kepit!

2011-05-07T10:08:00.000-07:00

Arska tallas Kuuralle jäljen Savitaipaleella aivan ihanaan "mansikkamaahan". Oli ainakin alokas luokan jäljen mittainen kuudella kepillä varustettu jälki. Eka kerran otettiin janakin. Pienen suhaamisen jälkeen lähti tosi vauhdikkaasti etenemään jälkeä nyt melko paljon nenä maassa. Ilmaisi tosi hyvin kaksi ekaa keppiä ottamatta niitä kuitenkaan suuhun, mut sen jälkeen jälesti kyllä hyvin mutta kepit jäi... Jälki työskentely on tosi tarkkaa mutta kepit ei vaan sytytä, niihin pitää nyt panostaa.
Innokkaasti ja halukkaasti Kuura lähti jäljelle ukin(Isoherran) lihapatojen ääreltä riehuttuaan tunti tolkulla sitä ennen. Eli moottoria tästä kaverista löytyy.

Kuvii!

2011-05-06T08:20:00.000-07:00

Agiliitoon

2011-05-05T12:50:00.000-07:00

Anniina ja Fani tulivat valituiksi LAU:n alkeiskurssille----> Onnea matkaan!

Niinpä niin!

2011-04-29T16:53:00.000-07:00

Ei ole blogin pitäminen helppoo ku pitäis muistaa sinne jotain kirjotellakin. Taukoa on tässä hieman ollut vaikka koirien kanssa on tullut kaikkea touhuttuakin.
Anniina on käynyt nuorisojaoksen koulutuksissa Fanin kanssa ja ehkä pientä editymistä on tapahtunutkin. Fani on ihan innokkaan näköinen mutta seuraaminen on mahdottoman väljää edelleenkin. Anniina kuitenkin jaksaa yrittää ja onkin menossa Fanin kanssa agilityseuran järjestämään hallinta testiin jossa valitaan uusia koiria alkeiskurssille. Pidetään peukkuja että tulisivat valituiksi! Jälkeä ei Fanin kanssa ole vielä tänä keväänä ajettu mutta olis tarkoitus Anniinaa pistää myös jälkiliinan jatkoksi metsään koiran kanssa.
Kuuralainen pyörähti Lappeenrannan näyttelyssä Anniinan handlaamana, tuloksena hieman vallattomalle ja karvattomalle oli H. Siintä sitten suunta ylöspäin ja tarkoitus olisi että tästä eteenpäin esittäjä olisi aina Anniina. Tottista ollaan treenattu koko ajan ja kevättä kohti tahti on tiukentunut. Kuura on kentällä aika mainio tapaus kunhan alku hömpöttelyistä aina selvitään. Esteet ja nouto nyt ovat ihan keskeneräisiä ja paikkamakkuuseen tarvitaan vielä paljon varmuutta... Treeniä treeniä!
Vasta kaksi jälkeä on ajettu mutta alku näyttää lupaavalta kepitkin alkaa nousta ja typykkä on kovin innokas työskentelijä. Jäljellä työskentely on melko omalaatuisen näköistä mutta yllättävän tarkkaa. Tarkoitus olis ajaa pari jälkee viikossa. Esineruutu tuottaa vielä harmaita hiuksia kun tuo etsiminen/noutaminen ei oikein ole Kuuran juttu mutta onneksi meillä laadukasta opastusta sielläkin.
Ajattelin aloittaa Kuuran kanssa tokosta mutta kevään koittaessa alkaa tuo PK-puoli taas kutsua, mutta saa nähdä kuinka meidän käy tuntien miun kilpailu innokkuuden tai paremminkin innottomuuden ja jännittämisen...

Messarissa

2010-12-18T07:48:00.000-08:00

Joka kerta sanon et nyt oli viimeinen kerta niin silti seuraavana vuonna sieltä itseni löydän. No onneks en ihan joka vuonna mut usein kuitenkin. Kauhea kaaos ja ryysis mut on se tunnelma kuitenkin erilainen ku muualla. Olin ilmoittanut koirat vaan leikki voittajaan eli Helsinki Winneriin koska miulla oli epäilys Voittaja näyttelyn tuomarista ettei ehkä arvostais Kuuraan väriä tai jotain muuta shaissea...
Mutta Helsinki Winnerin portugalilais tuomari oli ennenkin sinisen kelpien nähnyt ja tykännyt, ja Kuura kuritta kasvanut pikku päälikkö esitteli lihaksikasta kroppaansa yllättävän rauhallisesti ja tyylikkäästi, juosten lennokkaasti ja tarmokkaasti. Arvostelussa luki : Nice head and expression. Good pigmentation for the BLUE. Good neck and topline. Nice coat. Exellent bone. Good front. Good proportions of body. Well angulated. Nice mover. Ei siis mitään erikoista suitsutusta mutta kommentit väristä ja luustosta lämmittivät erityisesti mieltä. Ja tuloksena JUNERI1 HeJW PN2 SERTI. Olemme tyytyväisiä.
Fani oli sitä mieltä että näyttelyt ovat yesterday kamaa ja suorastaan haukottava juttu, laiskalla esityksellä kuitenkin AVOERI2 ja arvostelu: Nice head and expression. Feminine. Good neck and topline. Nice coat. Good front. Nice temperament. Good propotions of body. Well angulated. Nice mover. Kiva arvostelu kauniille ja tasapainoiselle koiralle. Totta on että Fani on erittäin kauniisti liikkuva ja narttumainen kelpie. Fani oli mukana kennel Bestsellerin kasvattaja ryhmässä ainoana tyttönä komeiden poikien kanssa, kelpiet voitettiin mutta isossa kehässä suoritettiin perinteinen läpijuoksu. Hieno ryhmä!
Kiitos seurasta , tuesta, avusta ja Propralista Anskulle, esittämisestä ja avusta Anniinalle, avustamisesta kehän reunassa Vernalle ja kaikille kauniille ja komeille kilpakumppaneille. Ja oli muuten erittäin mukavaa oli kun kehissä onnitteluja tuli ja meni puolin ja toisin, taisi paikalla olla reiluja kelpie harrastajia!?!

Kuvia 23.11.2010

2010-11-23T03:44:00.001-08:00

Se pistää miettimään?!

2010-11-04T17:45:00.000-07:00

Olen aika ahkera lukemaan kaikkea mahdollista mitä nyt kelpieistä yleensä kirjoitetaan, niin myös SBCAK ry: foorumi tulee tsekattua lähes päivittäin. Nyt onkin keskustelua käyty rotukirjojen avaamiseksi ns. workkereille eli rotuunoton kautta mikä tahansa kelpietä hieman muistuttava paimen olisikin sitten australiankelpie. Tuo oli nyt melko jyrkästi sanottu mutta tuohon suuntaan kuitenkin. Nykyisiltä kelpieiltä puuttuvat paimen ominaisuudet ja kanta on kuulemma liian pieni pysyäkseen terveenä. Monesta puheenvuorosta olen lukenut tai ymmärtänyt että ei ulkonäkö ole mitenkään tärkeä asia valitessa koiraa tai ainakin kelpietä. Mitä väliä sillä sitten on minkä paimenen sitä sitten ottaa?!?

Otin ensimmäisen kelpieni n.16 vuotta sitten silloin tärkeimmät asiat olivat koko, kaunis ulkonäkö, luonne ja PK-oikeudet. Ja kun otin kolmannen kelpieni n.puoli vuotta sitten ajatus oli edelleen sama. En ole aktiivi harrastaja monet uusista kasvattajista ei edes möisi minulle varmaan pentua koska minulla ei halua kilpailla, viedä koiria lampaille yms. yms. Minulle koirat ovat aina tulleet ensi sijaisesti ystäviksi perheenjäseniksi. Eikä tämä ajatus pois sulje harrastamista kaikkien koirieni kanssa olen harrastanut tottista, pk-jälkeä tai viestiä ja kolmen ekan kanssa agilityä ja raunioita. Muutamissa kisoissakin olen käynyt... Ja paimennusviettiäkin on nähty ja kaikilla kolmella kelpielle vielä erilaistakin, sitä puolta en ole nähnyt syytä vahvistaa sen enempää (vaikka Mocca lampailla kävikin kerran kylässä).

Näyttelyissäkin olen kelpojani käyttänyt, mutta sieltä tulleet meriitit tai arvostelut jätän omaan arvoonsa. Kauneus on katsojan silmässä. Eikä minun mielipiteeni ole ainoa oikea mutta silti toivon ettei kelpiet muutu pitkä ja hoikka raajaisiksi, takakorkeiksi, kippurahänniksi. Annetaan Kelpien näyttää Kelpieltä sellaiselta kuin 16 vuotta sitten kun tähän rotuun ihastuin!

Jopas jopas!

2010-11-03T17:59:00.000-07:00

Jos on muutenkin laiska ja saamaton niin ei kai sitä blogiakaan jaksa päivitellä. Mitään erikoista ei meillä kylläkään ole tapahtunut, Kuura vaan kasvaa ja kaunistuu. Ikää on jo reilut 8 kk. Tottista ollaan treenailtu melko ahkerasti, liikkeet ja seuraaminen sujuvatkin jo melko mallikkaasti (ainakin hihnassa), mutta nouto ja paikallaan olo noh tuota ovat niinku vaiheessa. Noudossa Kuura ei ymmärrä että esine(kapula) pitäis viedä ohjaajalle (tai edes siihen suuntaan)... Ja paikkallaan olo häiriön alaisena on todella vaikeeta. Mutta harjoitukset jatkuu. Jälkeä on ajettu jonkin verran, Kuura on jäljellä innokas ja tuppaa sähläämään mutta kun itse muistaa olla jarrut päällä jäljestää Kuuralainen todella hyvin. Kuura on aina valmis kaikenlaiseen toimintaan!! Ja paimennusviettiä tuntuu löytyvän kohteena ihmiset varsinkin Sara-tyttö jota siirretään ja ajatetaan liikkeelle tuon tuostakin. Kuura on kova tyttö leikkimään ja monenlaisia koirakavereita on nähtykin mutta rakkaista rakkain kaveri on Lena dobberi jonka kanssa meno onkin melko raisua. Kuura on ilmoitettu Helsinki Winner 2010 näyttelyyn saa sitten portugalilais tuomari ihmetellä outoa väriä?!?!

Fani suloinen rakastin täytti 3.11.2010 5-vuotta. Vanikka steriloitiin syyskuun lopussa leikkaus ja toipuminen sujuivat todella hyvin vaikka minä niitä etukäteen paljon jännitinkin kun on niitä huonoja kokemuksia ennestään. Anniina kävi tokossa Fanin kanssa mutta nyt on treenit syys/ talvi tauolla ja nyt pitäis saada tytöt johonkin kivaan porukkaan harjoittelemaan. Jälkeä on ajettu melkoisella tohinalla mutta keppien ilmaisu on jo todella hyvää!!! Esineruutu on aina ollut Fanin vahvaa aluetta ja niin se on vieläkin. Toivoin leikkauksesta apua Fanin herkkyyteen mutta vielä ei ainakaan toivottua tulosta ole näkynyt. Fani on toisaalta sitkeä taistelija ja toisaalta pehmo, ota siitä sitten selvää!?! Fanikin on ilmoitettu Helsinki Winneriin.

Kaikenlaista

2010-08-22T14:39:00.000-07:00

Niin se vaan elämä jatkuu. Kovasti on Moccaa ikävä ja toisaalta taas on helpottunut olo, päivä kerrallaan elämistä oli jo jatkunut niin kauan. Ja vaikka tietääkin et ratkaisu oli oikea silti sitä päivittäin miettii ja kaipaa. Fanikin tuntuu kaipaavan Moccaa ja jotenkin ollut alakuloinen ja apaattinen. Mutta eteenpäin on mentävä.

Kun Kuura tuli meille mietittiin että kuka alkaa kouluttaa ja ketä, ajattelin et Anniina olis halunnut Kuuran mutta mutta... Mutta Kuuralainen on melkoinen epeli ei mikään aloittelijan koira ja Kuuran menoa seurannut Anniina halusikin alkaa kokeilla siipiään koirankouluttajana Fanin kanssa. Minulle asia sopi varsinkin kun tottis minulla ja Fanilla tökki pahasti. Toivottavasti Anniinan ja Fanin yhteistyö tuottaisi hedelmää. Jälkihommat on kuitenkin minun ja Fanin juttu edelleenkin, siinäkin oli taukoa valeraskauden takia. Syksyllä Fani olisi tarkoitus leikata etteivät nuo valeraskaudet ja juoksut niin pahasti enää neitin mielenterveyttä järkyttäisi.

Kuuran kanssa harjoitellaan tottelevaisuuden alkeita, seuraaminen sujuu jo melko mainiosti hän kun on niin ahne makupalojen perään. Muutenkin tuntuu intoa olevan tekemiseen. Noutaminen ei häntä kiinnosta yhtään mutta noutokapulaa kantelee ihan mielellään... Pikku hiljaa, pikku hiljaa. Reipas pikku Kuura!

Fani on niin pehmeä että Kuura on ottanut vallan meillä tai ainakin siltä nyt tällä hetkellä tilanne näyttää. Varsinaisia taisteluja ei ole käyty mutta luut ja lelut Kuura käy heti ottamassa Fanilta pois eikä tämä yhtään vastustele.

Erkkarissakin käytiin pyörähtämässä. Fani oli erinomaisin arvosteluin Eri3 kun olis vielä seissyt niin ei tiedä miten korkealle olis noustu, Fanin iskän Nemon jälkeläisluokka oli todella upea Bis2 ja Tuula valitsi Fanin vielä edustamaan Bestseller kasvattaja ryhmäänkin joka oli Bis1 ja todella kaunis olikin ryhmä. Mocan lapset Dingo ja Eppu olivat Rop-vet ja Vsp-vet ja aivan upeassa kunnossa molemmat. Kuurakin osallistui ja sijoitus pikkupennuissa 4.Kp vain omat siskot päihittivät hänet kauneimpana Tamis joka oli Bis1-pentu. Ja Kuuran mamma Jilla oli Erkkarin kaunein kelpie ja Kuuran eno Rape toiseksi kaunein. Kuuran arvostelu oli myös upea "esitetään lihaksikkaassa kunnossa" ehkä väri oli se joka vaikutti ettei sijoitus ollut parempi... Tiedä häntä ;))

Speed race kisassakin käytiin Tapiksella, Fani voitti oman sarjansa ja Kuura oli omassaan toinen. Nopeat ja lihaksikkaat tytöt minulla :)

Ystävä on poissa.

2010-08-08T00:15:00.000-07:00

Rakkaista rakkain mummo koira, miun uskollinen ystävä ja harrastus kaveri muutti koirientaivaaseen perjantaina 6.8.2010. Nyt ei enää ole kipuja, kuulo on ennallaan, silmät kirkkaat ja korvat pystyssä. Mocalla on nyt kaikki hyvin, meillä on vaan niin ikävä. Tavataan Sateenkaari sillalla.

Vihdoin viimein.

2010-06-27T11:16:00.000-07:00

Blogi on jäänyt päivittämättä reissun, loman ja laiskuuden takia. No nyt asiaan oltiin perheen kanssa Eurooppaa kiertelemässä puoltoista viikkoa. Reissu oli oikein hieno ja haastava kaiken kaikkiaan. Loman aikana Kuura oli kasvanut kovasti pentu oli kadonnut ja tilalle oli tullut honkkeli varhaisteini. Kuura ei ollut juurikaan ikävöinyt olihan hänellä "pomo" mukana. Pomo eli Fani sen sijaan ikävöi kovasti niin kuin minäkin koiria. Mummo kävi välillä kotona tuttuja hajuja haistelemassa niin ei päässy ikävä yltymään samalla tavalla kuin talvella jolloin Mummo päätti lähteä hoitopaikasta karkuteille.

Matkan jälkeen meillä on lomailu jatkunu joten koirien kanssa on saanut viettää aikaa. Hieman on tottisteltu ja Fanin kanssa ajettiin yks jälki (mikä meni kyllä ihan päin peetä). Juhannuksena mökkeiltiin ja Kuurakin opetteli uimaan. Kuuralainen syö edelleen kaiken ja sillä seurauksella hän kakki moneen otteeseen pieniä kiviä kun oli niitä myös mökillä syönyt.

Aamulla 3.6.2010

2010-06-02T23:11:00.000-07:00

Matkakuumetta!

2010-06-02T15:17:00.000-07:00

Minulla on matkakuume jo korkealla, ensi viikolla lähdemme perheen kanssa automatkalle Keski-Eurooppaan. Koiruudet eivät tälle reissulle pääse mukaan. Mocca muori menee mummolaan Savitaipaleelle ja Fani & Kuura Ansku tätsälle Mäntsälään. Kyllä minulle tulee heitä ikävä sen tiedän jo nyt. Voi Ansku ja Tomppa parkaa eivät kyllä vielä tiedä mihin ovat lupautuneet, Kuura on melkoinen pakkaus. Pitää vain toivoa ettei pahempaa remonttia aiheudu tuosta vierailusta!!! Hyvässä hoidossa ovat kuitenkin karvaiset tytöt sen uskon.

Kuuralaisella on ruvennut jo hampaat vaihtumaan sen minkä nyt sain katsottua, pentulainen kun ei oikein tykkää et häntä tutkitaan ;). Typykkä on muutenkin aika veikeä vaikka täytyy sanoa et jotain älyä päähän on jo tullut ehkei paljoa mut vähän... Kuura on niin hauskan näköinen kun häntä komentaa jostain pahanteosta istuu vaan paikoillaan pää kallellaan suuret korvat pystyssä ja harmaat silmät ymmyrkäisenä "en teht mittään". Fania se jaksaa kiusata ja jos tämä ei käy leikkimään räksyttää ja näykkii. Kyllä ne paljon keskenään leikkivätkin. Ja kun toista kouluttaa niin toinen katsoo innokkaana et milloin on miun vuoro. Äitin murut.

Erkkariin ilmot pitäis laittaa vielä ennen lomalle lähtöä ja jos pari jälkeä ehtis ajaa...

Jollain jäljellä!

2010-05-29T11:20:00.000-07:00

Maanantaina käytiin speedracessa, Mummo jätettiin kotiin ja nuoriso ketju Fani & Kuura osallistui. Fani juoksi miusta tosi hyvin ja kovaa mut aika ja sijoitus näyttivät muuta mut minkäs teet, kivaa kuitenkin oli. Kuura juoksi minkä pikkujaloistaan pääsi, tosin kerran vilkaisi yleisöön päin jossa kannustamassa olivat myös Tamis ja Elvi siskot, Alvin veli ja Jilla äiti, jatkoi kuitenkin miun luokse. Ihana possu sai palkinnon nuorimpana osallistujana. Paikalla oli tosi paljon kelpieitä Fani, Kuura, Jilla, Tamis, Alvin, Elvi, Woitto, Warma, Arwo, Nemo, Waara, Piuha, Kitka, Retta ja Woowha toivottavasti kaikkein nimet tuli mainittua. Fani otti tapansa mukaan tilanteen lunkisti mut Kuura oli aivan liekeissä hyppi, pomppi, veti ja kiskoi joka suuntaan ja varsinkin omia sisaruksia piti höykkyyttää koko ajan. Mahdoton typykkä ;). Kyllä illalla sitten uni maittoi!
Tiistaina Kuura sai jäädä kotiin kun lähdettiin jälkimetälle Fanin kanssa. Mukana oli tuttu porukka Tine ja Lena, Johanna ja Vivian sekä Asko ja Uuno. Fanin jälki mukavan haastava, neitillä oli aluksi vauhtia melkoisesti liikaa ja kolme ekaa keppiä ylitettiin juoksujalkaa vaikka mie kuinka roikuin "jälkisiiman" päässä. Ekassa kulmassa tuli vielä ihmisiäkin haasteeksi, heitä Vanikka hieman haukkui (syystäkin), jäljesti kuitenkin loppuun saakka. Esine ruudusta nousi kolme esinettä melko helposti tosin työskentely saisi olla hieman tehokkaampaa.

Kaikkea on nähty!

2010-05-23T11:32:00.000-07:00

Kuuralaisen elämä on melko mallillaan, aurinko paistelee, ilma on lämmin, piha aidattu ja sisään ja ulos voi kulkea miten haluaa. Siinä se sisäsiisteys sitten on saavutettu. Pihalla on mukava muutenkin puuhailla, leikkiä Vanikan kanssa tai katsella pupua tai sitten tehdä sellaisia asioita mistä ei oikein tykätä eli syödä kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Erilaisia paikkoja on kierrelty tänään viimeeksi käytiin Eläinsuojeluyhdistyksen tapahtumassa katselemassa muita koiruuksia ja reippaastihan se Kuura tuttavuuksia hieroi. Pari päivää sitten Tamara sisko perheineen kävi meillä kylässä ja voi että miten kivaa oli siskoksilla painiessa... Tosin kun Tamis kanin huomasi sen mielenkiinto kääntyi luppakorvaan. Hieman tottisteluakin on harrastettu ihan leikkimielellä ; )

Fanin kanssa treenit ovat menneet hieman parempaan suuntaan tai ainakin seuraaminen on vähän reippaampaa. Nyt pitäis olla aikaa jäljestykseen. Jos sitä vaikka kisoihin.... sit joskus. Mut Kuuralle ei vois lempeämpää ystävää löytää kuin Fani on.

Muorikin puksuttaa eteenpäin omaan tahtiinsa. Toisena hetkenä hypätään parimetrinen loikka ja toisena hyvä et eteenpäin pääsee. Nyt on mummelin elämää sen verran vaikeutettu et piha on aidattu eikä taloa pääsee kiertämään... Eksymistä ja loukkaantumista on ollut ilmassa.

Huomenna speedraceen kera Fanin ja Kuuran!

Lämpimiä päiviä

2010-05-19T05:58:00.000-07:00

Blogin päivitys on vähän jäänyt kun kirjurilla on ollut mieli maassa. Mutta onneksi on nuo koirat niiden kanssa lenkkeily ja puuhailu saa ajatukset positiivisempaan suuntaan. Kuura kasvaa ja kehittyy ja on aivan mahtava tyyppi ja hauska on katsella hänen ja Fanin leikkiä ja painia. Kuuran elämä on yhtä Ekaa eka rokotus, eka uinti jne... ja Kuurahan katselee maailmaa silmät ihmetyksestä ymmyrkäisenä. Ja korvat ovat napakasti pystyssä!

Leikkiä!

2010-05-03T04:18:00.000-07:00

Mitähän sitä keksis... diipadaapa!

Leiki miun kanssa jooko?

Jippii, alkoihan se leikki!

Kumpikohan voittaa?

Jäljellä

2010-05-02T13:51:00.000-07:00

Vappua vieteltiin Savitaipaleella isoherran ja isoäitin luona. Kuuralainen sai taas uutta ihmeteltävää kun oli uusi paikka ja uusia ihmisiä varsinkin eräs kirkuva nuoriherra, mutta pikku kelpie ei vähästä hätkähdä, katselee vaan harmailla nappi silmillään uteliaan kaikkea.

Vanikalle kävin tallomassa jäljen metsään. Neiti ajoi jäljen oikein mainiosti eikä vauhtiakaan ollut liikaa, hänellä kun on vain miehet mielessä... Kaikki kuusi keppiäkin nousi helposti vaikka yllätys yllätys itse yritinkin sössiä koko homman. Lopuksi vielä esineruutu jossa oli kaksi esinettä ja sekin sujui kuin vettä vaan, kyllä olin ylpeä!

Kuurallekin oli tarkoitus tehdä pikkujälki mut eipä ollu pantaa mukana niin sitten vaan leikittiin. Autossa matkustaminen sujuu jo Kuuralta oikein mainiosti mitä joskus mummo kävelee yli mutta käveleehän kotonakin niin ei se haittaa. Siisteyskasvatuskin alkaa olla jo hyvällä mallilla joskus harvoin pissat tulee sisälle ja kakkoja ei juuri koskaan. Pihalla sen sijaan on paljon pökäleitä kun Mummo kakkii mihin sattuu joskus myös sisälle.

Vappua!

2010-04-30T05:04:00.000-07:00

Kuura on nyt vieraillu myös Tapiksessa. Käytiin Vanikan kanssa tottistelemassa keskiviikkona ja tottakai Kuuralainen lähti mukaan.

Vanikan ja miun yhteistyö seuraamisessa on edelleen karmeaa nähtävää, kaveri seuraa miuta kuin olis teuraaksi menossa... Vaikka kuinka tsemppais!!! Joskus se näyttää edes vähän iloisemmalta siks mie jaksan yrittää. Ku tietäis mikä siinä mättää. Nouto alkaa jo sujua, siinä taas intoa pitää hillitä. Hypyistä typykkä selviytyy kohtalaisesti siinäkin liika innostuminen on välillä haitaksi.

Kuuralaisen kanssa otettiin luoksetuloa, maahanmenoa ja istumista, innokkaastihan se Possu tekee nakin kiilto silmissä! On se vaan reipas tyttö! Yötkin vietetään Mocan ja Fanin kanssa keittiössä ja eteisessä, ekana iltana hieman itketti kun iskän käsi ei ollutkaan rapsuttamassa...

Korvat alas.

2010-04-28T03:16:00.000-07:00

En tiedä mistä johtuu mutta Kuuran korvat ovat löpsähtäneet takaisin alas (toinen oli jo ihan pystyssä). Mutta ei se menoa haittaa Kuuralainen on aivan oma energinen itsensä ja kokeilee jatkuvasti rajojaan.

Rohkea ja reipas pentu se on, käytiin hevostallillakin... Kyllähän se ihmetteli ja katseli kaikkea tarkkaan mutta ei vaikuttanut yhtään pelokkaalta. Tara-koirallekin räksytti ja Ramses-ponin turpaa haisteli. Itsekin pääsin pitkästä aikaa polleja rapsuttelemaan selkäänkin olis tehny mieli mut ehkä ensi kerralla. Kaikista parasta oli rupatella Annen kanssa!

Järkyttävintä Kuuralle (ja myös Fanille) oli se kun makuuhuoneen ovi sulkeutui heiltä, makuupaikkana heillä keittiö ja eteinen... Voi sitä itkun määrää. Mutta pakko on meidänkin saada nukuttua ja Kuuralaista leikittää yöaikaan joten sänky kutsuu sitten kun yöt nukutaan eikä leikitä!

Eläintarha

2010-04-22T17:47:00.000-07:00

Kylläpä on riittänyt vilinää ja vilskettä sen jälkeen kun Kuura tuli taloon. Eipä sitä aiemmin edes ole ajatellut miten rauhallinen Vanikka on ja miten paljon Muori nukkuu. Mutta ihanaahan se on seurata pennun touhuja ja tutustumista maailman ihmeisiin! Ruusu-kanin kanssakin on ensitapaamiset suoritettu. Ekalla kerralla pelotti aivan valtavasti tuo kääpiöluppakorvainenmonsteri mutta toisella kerralla neitonen oli jo hieman rohkeampi, meni viereen räksyttämään ja yritti näykkäistä... Mut mites kävikään MisterPupu antoikin takaisin ja taas oli lapsi palautettu ruotuunsa. On se tuo Ruusu kyllä aika kova jätkä!
Kuura vaikuttaa melko kovaluonteiselta kaverilta on pitänyt jo muutaman kerran hieman otella siitä kuka täällä oikein asioista päättää. Hyvähän se vaan on, luonnetta pitää olla. Hihna lenkkejä on tehty ja käveleminen sujuu melko mallikkaasti ja omalla pihalla on kivaa juosta Vanikan kanssa joka on varmastii maailman lempein koirakaveri <3 . Kuura tapasi myös dobermanni Lenan jonka iso koko hieman aluksi pelotti mutta kohta tätäkin ilmestystä piti alkaa haukkumalla komentaa.
Vanikka aloitti juoksut mutta eiköhän me siitä huolimatta viikonloppuna jälkimettään painuta.

Touhukas päivä

2010-04-17T08:30:00.000-07:00

Kuura vietti puuhakkaan päivän... Aamulla ihan normileikit Vanikan kanssa omalla pihalla ja sen jälkeen autolla kasvattajan luokse leikkimään sisarusten kanssa. Voi sitä vauhtia ja vipellystä. Sitten autolla Savitaipaleelle, tällä kertaa boxissa ettei Mummeli tallo päälle kun se aina autossa lenkkeilee. Hyvin alkaa jo autoilu sujua, itku vähenee ja jos Kuuraa alkaa itkettää niin Vanikka alkaa myös ulista(laulaa) huvittavan kuuloista.

Savitaipaleella oli tietysti mummo kaikkien koirien paras ystävä. Vierailu meni hienosti paitsi mummon mattoja piti tietysti maistella. Mummon piha on niin ihana paikka ja Vanikan kanssa oli siihen kiva tutustua. Käytiin vielä isoäitin ja isoherran pihassa mutta ne eivät olleet kotona joten leikittiin siellä vähän aikaa ja sit kotiin nukkumaan.

Hän saapui

2010-04-15T10:25:00.000-07:00

Kuura on saapunut. Hyvin ottivat Mocca ja Fani vastaan pikku Kuuran, Kuurista itseään hieman pelotti mutta uteliaisuus ja puruluu voittivat ja kohta syötiin vierekkäin luita. Ulkona piti käydä riekkumassa, voi sitä vauhdin määrää. Ja muutes ekat kakitkin tuli pihalle...

Hetki vielä!

2010-04-13T10:24:00.000-07:00

Torstaina koittaa H-hetki ja Kuura saapuu iloksemme. Hiukan jo jännittää vaikka eihän tämä meille mitään uutta ole. Kuura on miulle ja Arskalle jo viides koiran pentu. Mutta silti... kaikki ovat olleet erilaisia pentuina ja toki aikusenakin. Mitenhän Mummo ja Vanikka uuden tulokkaan ottavat vastaan, mummeli on kyllä tätä nykyä melko seniili mut Vanikalle asia voipi olla vaikeampi ku se on ollu meidän "vauva". No, torstainahan se nähdään.

Odotusta

2010-04-06T11:44:00.000-07:00

Eilen käytiin taas katsomassa Kuuraa, aivan ihana riiviö, joka oli kovasti kasvanut. On kuulemma kova tyttö syömään ja pitämään ääntä :D Ei malttais enää odottaa milloin saadaan hänet kotiin. Vielä olis reilu viikko odotuksen aikaa.
Pääsiäisohjelma oli melko perinteinen töitä ja pääsiäisnäyttelyä mutta tulipa pitkänäperjantaina siivottua vinttikin.
Vanikan tassukin on kunnossa ja Mummo painaa edelleenkin eteenpäin kohta saavat tytöt lisää sisältöä elämäänsä kun Kuura saapuu. Sulaispa lumet nopeasti niin pääsis jälkiä tallomaan.

Kevättä rinnassa!

2010-03-31T07:17:00.000-07:00

Mummolla oli tänään kevättä rinnassa ja liikuskeli mielellään omalla pihalla, ehkäpä aurinko lämmitti vanhoja luita. Oli tosi huvittavan näköinen kun kurkisteli orapihlaja-aidan välistä ja näytti miettivän että "aidan takana asfaltti on sileämpää".

Fanilla on anturassa pieni vaurio, ei vaikuta pahalta mut otetaan nyt rauhallisesti. Lenkit on melko lyhyitä joten siat on saaneet kyytiä sisällä. Maltahan Vanikka kohta saat leikkikaverin.

Nyt!

2010-03-30T09:40:00.000-07:00